Vienti EU:n ulkopuolelle – näin suomalainen pk-yritys vie tuotteensa maailmalle

Johdanto: unelmasta vientimenestykseksi

Kuvittele, että suomalainen tuote – olipa se käsintehty design-lamppu, huippulaadukas elintarvike tai tarkasti suunniteltu koneenosa – löytää tiensä asiakkaalle toisella puolella maailmaa. Monelle yrittäjälle ajatus viennistä EU:n ulkopuolelle tuntuu aluksi kaukaiselta. Miten tullaukset, rahdit ja asiakirjat oikein hoituvat? Entä mitä lupia tarvitaan? Kannattaako siihen edes lähteä?

Totuus on, että vienti ei ole enää vain suuryritysten etuoikeus. Pk-yritykset vievät tuotteitaan maailmalle enemmän kuin koskaan, ja jokainen niistä on aloittanut samasta paikasta: yhdestä toimituksesta, yhdestä asiakkaasta ja yhdestä päätöksestä ottaa seuraava askel.

Tässä artikkelissa käymme läpi vientiprosessin vaihe vaiheelta – käytännönläheisesti ja esimerkkien kautta. Lopussa tunnet viennin perusasiat niin hyvin, että voit alkaa suunnitella omaa polkuasi kansainvälisille markkinoille.

👉 Lue lisää näistä lähteistä: Suomi.fi, Ruokavirasto, Business Finland.

Vienti EU:n ulkopuolelle vs. EU:n sisällä – mitä eroa käytännössä?

EU:n sisäkaupassa tavara liikkuu vapaasti ilman vienti- tai tuontitullauksia, eikä alkuperätodistuksia yleensä tarvita. Kauppalasku, pakkauslista ja kuljetusasiakirja riittävät, ja ALV käsitellään yhteisömyyntinä (käännetty verovelvollisuus, kun ostajalla on voimassa oleva VAT-numero). Kun vienti suuntautuu EU:n ulkopuolelle, tavara poistuu EU:n tullialueelta: viejällä on oltava EORI, tavaralle annetaan viennin tulli-ilmoitus, ja tietyissä tuoteryhmissä vaaditaan lupia/sertifikaatteja (esim. elintarvikkeet, kemikaalit, kaksoiskäyttötuotteet). Myös kuljetusriskit ja läpimenoajat eroavat: EU-sisäisessä kaupassa maantiekuljetus on yleensä suoraviivainen, kun taas EU-ulkoisessa kaupassa merirahti (FCL/LCL) ja lentorahti korostuvat. Hintakilpailussa EU-sopimusten tarjoamat tullietuudet voivat kääntää tarjouksen eduksesi – mutta vain, jos alkuperä dokumentoidaan oikein.

Miksi vienti EU:n ulkopuolelle on pk-yritykselle mahdollisuus?

Monelle suomalaisyritykselle vienti EU:n ulkopuolelle on askel kohti kasvua ja riskien hajauttamista. Kotimarkkinat ovat rajalliset, ja Suomessa monen toimialan kasvu tulee helposti vastaan. Ulkomaille laajentaminen avaa täysin uuden potentiaalin – eikä vain liikevaihdon osalta.

Vienti lisää yrityksen näkyvyyttä ja uskottavuutta. Kansainvälisesti toimiva yritys nähdään usein vakaampana ja innovatiivisempana myös kotimaan asiakkaiden silmissä. Samalla yrityksen sisäinen osaaminen kehittyy: logistiikka, sopimukset, kielitaito ja asiakasymmärrys kasvavat viennin myötä.

Lisäksi suomalaisilla yrityksillä on vientimarkkinoilla luonnollisia kilpailuetuja. Laatu, turvallisuus, puhtaat raaka-aineet ja rehellinen palvelu ovat asioita, joita arvostetaan maailmalla. Nämä ovat vahvoja myyntivaltteja etenkin silloin, kun tuotteita viedään Aasiaan, Lähi-itään tai Pohjois-Amerikkaan.

Vienti alkaa suunnittelusta – ei kontista

Yleinen harhaluulo on, että vienti tarkoittaa heti suuria tavaramääriä, kansainvälisiä sopimuksia ja monimutkaisia tullimuodollisuuksia. Todellisuudessa vienti alkaa suunnittelusta – ja usein hyvin pienestä.

Ensimmäinen vaihe on vientisuunnitelman laatiminen. Sen tarkoituksena on kirkastaa, miksi yritys haluaa viedä, minne se haluaa viedä ja millä resursseilla. Vientisuunnitelmassa kannattaa pohtia ainakin: mitä tuotteita viedään ja miksi ne sopivat kohdemarkkinalle, kenelle myydään ja missä asiakkaat ovat, mitä säädöksiä ja maksu-/tullikäytäntöjä maassa on, sekä miten logistiikka ja toimitus hoidetaan.

Business Finlandin palvelut ja ELY-keskusten ohjelmat tukevat juuri tässä vaiheessa: markkinatietoa, rahoitusta ja sparrausta, jotta etenet suunnitelmallisesti.

3. Rekisteröidy viejäksi ja hanki EORI-tunnus

Kun suunnitelma on tehty ja ensimmäiset kohdemaat valittu, seuraava askel on rekisteröityminen viejäksi. Tämä tehdään hankkimalla EORI-tunnus (Economic Operators Registration and Identification). Se on yrityksen “tullinumero”, jota ilman vientiä ei käytännössä aloiteta. Vientitavarat on lisäksi asetettava vientimenettelyyn antamalla niistä viennin tulli-ilmoitus Tullin sähköisessä asioinnissa. Suomi

Jos viet esimerkiksi elintarvikkeita, kosmetiikkaa tai eläinperäisiä tuotteita, saatat tarvita erillisiä hyväksyntöjä ja vientitodistuksia. Ruokavirasto ohjeistaa vaatimuksista ja muistuttaa, että kohdemaa voi asettaa EU-vaatimuksia tiukemmat ehdot – tämä on viejän vastuulla selvittää. Ruokavirasto

4. Asiakirjat kuntoon – viennin kivijalka

Yksi tärkeimmistä asioista, jonka vientiyritys oppii nopeasti, on asiakirjojen merkitys. Yksi väärin täytetty rivi tai puuttuva todistus voi pysäyttää koko toimituksen tulliin.

Tavallisimmat vientiasiakirjat ovat: kauppalasku, pakkauslista, vientiselvitys, kuljetusasiakirja (esim. CMR, B/L, AWB) sekä alkuperätodistus. Nämä toimivat sekä tullin että verottajan silmissä todisteena siitä, että tavara on poistunut EU:n alueelta – ja avaavat oven verottomalle myynnille. Tullin järjestelmä tarkistaa myös automaattisesti, kohdistuuko nimikkeeseen vientirajoituksia; puutteelliset tiedot voivat johtaa ilmoituksen hylkäämiseen. Tulli

5. Logistiikan valinta – meri, ilma vai maantie?

Kuljetusmuodon valinta on yksi tärkeimmistä kustannustekijöistä viennissä. Jos viet suuria määriä tavaraa, merikuljetus on usein edullisin. Se sopii hyvin esimerkiksi koneille, raaka-aineille ja pakattaville elintarvikkeille. Lentorahti taas on oikea valinta silloin, kun aika ratkaisee tai tavaran arvo on korkea. Maantiekuljetus on käytännöllinen lähialueille kuten Norjaan tai Sveitsiin, ja rautatiekuljetus on kasvattanut suosiotaan erityisesti Keski-Aasian ja Kiinan suuntaan.

Jokaisella kuljetusmuodolla on etunsa, mutta myös riskinsä. Moni yritys käyttää yhdistelmäkuljetuksia, joissa tavara liikkuu meritse ja viimeinen osuus hoidetaan maanteitse – näin saadaan hinta ja läpimenoaika järkevään tasapainoon.

Huolinta ja rahdin hallinta – vientiketjun hermokeskus

Huolinta on vientiprosessin käytännön toteutusta: kuljetusten varaamista, asiakirjojen hoitoa, tullauksia ja seurantaa. Usein huolitsija toimii viejän kumppanina ja auttaa logistiikan käytännön toteutuksessa. Contact us, jos kaipaat apua viennin aloittamisessa!

Kun rahdin hallinta on osaavissa käsissä, toimitusvarmuus paranee ja riski ylimääräisistä kustannuksista pienenee. Läpinäkyvyys vähentää yllätyksiä ja parantaa asiakaskokemusta.

Toimitusehdot ja maksutavat – turvaa molemmille

Kansainvälisessä kaupassa sovitaan tarkasti, kuka vastaa mistäkin. Toimitusehdot (Incoterms 2020) määrittävät, milloin riski siirtyy myyjältä ostajalle ja kuka maksaa kuljetuksen. Esimerkiksi EXW tarkoittaa noutoa myyjän varastolta, kun taas DDP merkitsee, että myyjä hoitaa kulut ja riskit perille asti. Täältä löydät lisätietoa toimitusehdoista.

Maksutapa valitaan asiakassuhteen ja riskitason mukaan. Uudessa suhteessa turvallisin on usein remburssi (harvemmin nykyisin käytössä). Vakiintuneissa kumppanuuksissa toimivat ennakkomaksu tai avoin tili.

8. Riskienhallinta – vienti on hallittua rohkeutta

Vienti EU:n ulkopuolelle sisältää riskejä, mutta ne ovat hallittavissa. Kuljetusvakuutus kattaa mahdolliset vahingot, luottovakuutus suojaa, jos ostaja ei maksa, ja valuuttasuojaus tasaa kurssiheilahtelut. Lisäksi Finnveran vientitakuu voi turvata saatavia ja helpottaa rahoitusta – hyödyllinen etenkin uusilla markkinoilla.

9. Kuljetusmuodot ja rahtiratkaisut viennissä

Kun vienti pyörii, yksi tärkeimmistä päätöksistä liittyy kuljetusmuodon ja rahtiratkaisun valintaan. Valinta vaikuttaa suoraan kustannuksiin, läpimenoaikoihin ja reklamaatioriskiin.

Merikuljetus – viennin yleisin kuljetusmuoto

Merirahti on usein edullisin tapa kuljettaa tavaroita EU:n ulkopuolelle, etenkin suuria ja raskaita eriä. Merirahdissa on kaksi päävaihtoehtoa:

• FCL (Full Container Load): koko kontti yhdelle viejälle. Sopii, kun tavaraa on paljon, halutaan minimoida käsittely tai pitää lasti täysin omassa hallinnassa. FCL on tyypillisesti nopeampi satamissa ja turvallisempi, koska lasti pysyy yhdessä yksikössä.
• LCL (Less than Container Load): samaan konttiin yhdistetään useiden viejien lähetyksiä. Joustava ja kustannustehokas pienille erille, mutta käsittelyvaiheita on enemmän (konsolidointi/purku), mikä voi pidentää läpimenoa ja lisätä pientä vaurioriskiä.

SOC-kontti – oma kontti, oma hallinta

SOC (Shipper Owned Container) tarkoittaa, että viejä omistaa tai vuokraa kontin itse. Etuna on joustavuus: konttia ei tarvitse palauttaa varustamolle, sen voi jättää asiakkaalle varastoksi ja sitä voi käyttää brändättynä toimitusyksikkönä. Haittapuolena viejä vastaa kontin kunnosta, huolloista ja vakuutuksista. SOC on kätevä säännöllisessä, samaan satamaan suuntautuvassa viennissä tai alueille, joilla varustamoiden kontteja on huonosti saatavilla.

Lentorahti – kun aika on rahaa

Lentorahti on nopein, mutta kallein. Se sopii arvokkaille, pienille ja kiireellisille tuotteille, kuten elektroniikalle, varaosille tai näytteille. Pk-yritykselle lentorahti on mainio keino testata markkinaa pienillä erillä ennen isompaa skaalautumista. Lisäksi tietysti kuriirikuljetukset ovat hyvä valinta oikein pienillä erillä.

Maantie- ja rautatiekuljetukset

Läheisiin EU:n ulkopuolisiin kohteisiin (kuten Norja, Sveitsi) maantiekuljetus tarjoaa suoran ovelta-ovelle-ketjun ilman satamakäsittelyjä. Rautatiekuljetus puolestaan on kasvava väylä Keski-Aasian ja Kiinan suuntaan: se on merirahdin ja lentorahdin välimuoto nopeudessa ja hinnassa – ja usein ympäristöystävällisempi.

Kuinka valita oikea kuljetusmuoto?

Valinta riippuu tuotteesta, asiakkaan vaatimuksista, kustannuksista ja aikataulusta. Arvokkaalle tuotteelle ja tiukkaan aikatauluun valitse usein lento; suurille erille meri (FCL/LCL); lähimarkkinoille maantie. Usein paras ratkaisu on yhdistelmä: meri + maantie tai rautatie + maantie, jotta kustannus ja läpimenoaika tasapainottuvat järkevästi.

EU-kauppasopimukset ja vaatimusten tarkistus – käytännön säästöjä

EU:n vapaakauppa- ja tullietuussopimukset voivat pienentää ostajamaassa maksettavia tulleja, mikä parantaa tarjouksesi kilpailukykyä. Etuus ei kuitenkaan tule “automaattisesti”, vaan viejän pitää todentaa alkuperä ja noudattaa sopimusehtoja oikeilla dokumenteilla. Tulli muistuttaa hyödyntämään näitä etuuksia aktiivisesti osana vientiä. Tulli

Käytännön työssä tullinimike ratkaisee paljon: mitä rajoituksia, lupia tai pakotteita tavaraan voi kohdistua. Tullin vientijärjestelmä tarkistaa nimikkeen taustalla olevasta TARIC-tietokannasta, ja jos vaadittuja tietoja tai lupia ei ilmoiteta, järjestelmä voi hylätä ilmoituksen – siksi nimikkeen ja vaatimusten tarkkuus on kriittistä. Tulli

Elintarvikeviennissä Ruokavirasto korostaa, että kohdemaan vaatimukset voivat olla EU-sääntöjä tiukempia ja että esimerkiksi eläinperäiset tuotteet saattavat vaatia laitos- ja/tai maahyväksynnän ennen kaupan aloitusta. Hyvä uutinen on, että apua on tarjolla: Ruokaviraston sivuilta löydät tuotekohtaisia ohjeita, kontaktit ja “Viennin pelisäännöt” -materiaalin. Ruokavirasto

Esimerkkejä onnistuneesta viennistä

Elintarvikealan esimerkki: Pohjoisesta ponnistava valmistaja avaa Aasian markkinan testierillä. Laatu ja puhtaus toimivat kilpailuetuna, ja yhteistyö paikallisen jakelijan kanssa vakinaistaa volyymit.

Design-yrityksen esimerkki: Verkkokaupan kansainvälistäminen tuo näkyvyyttä; somen kautta löydetty jälleenmyyjä liippaa oven auki USA:han.

Teknologiaesimerkki: Ensimmäinen asiakas löytyy messuilta Lähi-idästä. Pilvipalveluna toimitettava ratkaisu skaalautuu ja tuki hoidetaan englanniksi – pienestä kaupoista kasvaa pitkä kumppanuus.

Yhteenveto: hallittu vienti on kannattavaa vientiä

Vienti EU:n ulkopuolelle on pk-yritykselle sekä mahdollisuus että oppimismatka. Kun logistiikka, asiakirjat ja riskienhallinta ovat hallinnassa, vienti ei ole enää uhka, vaan kilpailuetu.

Onnistuneen viennin perusta on huolellisessa suunnittelussa ja tiedon hallinnassa. Kun tiedät, mikä kuljetusmuoto sopii tuotteillesi, miten rahti hinnoitellaan ja milloin kannattaa valita mikäkin kuljetusmuoto, olet jo pitkällä matkalla kohti sujuvaa vientiketjua. Samalla EU-kauppasopimusten hyödyntäminen, oikeat tullinimikkeet ja kohdemaan vaatimusten täyttäminen nostavat tarjouksesi kilpailukykyä ja pienentävät riskejä. Tulli

Haluatko ottaa viennin hallinnan omiin käsiisi?

Jos suunnittelet vientiä EU:n ulkopuolelle ja haluat kilpailuttaa rahdit tai saada apua huolintaan, ota meihin yhteyttä.
Autamme sinua hallitsemaan rahteja, vertailemaan kuljetusmuotoja ja tutkimaan tullimuodollisuuksia.

📞 Contact us
📘 Lue myös: Maahantuonnin aloittaminen
🌍 Hyödylliset viranomaislähteet:
– Suunnittelu ja pelisäännöt: Suomi.fi – Viennin käynnistäminen ja rajoitukset Suomi
– Elintarvikeviennin vaatimukset ja neuvonta: Ruokavirasto – Näin aloitat viennin EU:n ulkopuolelle Ruokavirasto
– Vientipalvelut ja rahoitus: Business Finland – Vienti ja kansainvälistyminen Business Finland
– Vienti-ilmoitus verkossa: Tulli – Viennin ilmoittaminen (Suomi.fi) Suomi
– EU-etuudet ja vapaakauppasopimukset: Tulli – Viennin ABC / kauppasopimukset Tulli